Yhdistyksen säännöt
1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Suomen Kotiäidit ry. Yhdistyksen epävirallinen ruotsinkielinen nimi on Finlands Hemmamammor. Englanniksi voidaan käyttää epävirallista nimitystä Finnish Stay at Home Mothers Association. Yhdistyksen kotipaikka on Espoo ja toimialue koko Suomi.
2 § Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on tukea kotiäitejä, edistää kotiäitiperheiden hyvinvointia, luoda sosiaalista verkostoa kotiäitien välille, lisätä arjen neuvokkuutta ja vertaistukea kotiäideille, luoda myönteistä kuvaa kotiäitiydestä ja kannustaa äitejä kotiäitiyteen. Yhdistyksen tavoite on, että kotiäitiys olisi mahdollista jokaiselle sitä toivovalle äidille. Yhdistys vaalii äitiyden perintöä ja suomalaista kulttuuriperintöä sekä näiden siirtymistä tuleville sukupolville. Yhdistys muistuttaa, että perhe on yhteiskunnan perustus ja hyvinvoiva perhe vahvistaa yhteiskuntaa kaikilla osa-alueilla. Yhdistys ajaa lapsilähtöisyyden näkökulmaa kaikessa päätöksenteossa. Yhdistys voi tehdä yhteistyötä yhdistyksen tarkoitusta tukevien toimijoiden kanssa.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi järjestää kotiäideille verkossa ja kasvotusten tapahtuvia kohtaamisia ja tuottaa kotiäitiyttä tukevia verkkosisältöjä. Yhdistys voi myös ottaa kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon, vaikuttaa kotiäitien toimeentulon, hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisten etuuksien parantamiseen, tarjota lausuntoja medialle, tehdä kotiäitiyttä ja lapsilähtöisyyttä vahvistavia aloitteita yhteiskunnallisille päättäjille ja järjestää tapahtumia, tuotemyyntiä ja julkaisutoimintaa.
Toimintansa rahoittamiseksi yhdistys voi kerätä jäsenmaksuja ja järjestää arpajaisia, tehdä tuotemyyntiä ja rahankeräyksiä hankittuaan asianmukaisen luvan. Yhdistys voi perustaa ja kartuttaa rahastoja sekä ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja. Lisäksi yhdistys voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta ja harjoittaa sellaista elinkeinoa tai muuta ansiotoimintaa, joka liittyy välittömästi yhdistyksen säännöissä määrätyn tarkoituksen toteuttamiseen.
3 § Jäsenyys ja äänivalta
Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt, ja joka on maksanut jäsenmaksun. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voivat hakea kaikki luonnolliset, Suomessa asuvat kotiäidit. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Yritys- ja yhteisöjäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yritys tai yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Varsinainen jäsenyys, kannattava jäsenyys ja yritys- ja yhteisöjäsenyys astuvat voimaan, kun hakemuslomake on täytetty ja jäsenmaksu maksettu.
Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.
Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.
Yhdistyksen vuosikokoukseen ja ylimääräisiin kokouksiin voivat osallistua hallituksen jäsenet, varsinaiset jäsenet ja kunniajäsenet. Varsinaisilla jäsenillä ja kunniajäsenillä on äänivalta vuosikokouksessa ja ylimääräisissä kokouksissa.
4 § Jäsenyyden lakkaaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi enemmistöllään erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai yhdistyksen tarkoitusta tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
5 § Hallitus ja jaostot
Yhdistyksen asioita hoitaa vuosikokouksessa valittu hallitus, johon kuuluu 3-10 varsinaista jäsentä sekä 0-10 varajäsentä. Hallituksen jäsenten on oltava yhdistyksen jäseniä. Hallituksen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna ovat läsnä kokouksessa. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Edistääkseen yhdistyksen toimintaa ja tarkoitusta voivat yhdistyksen yksittäiset jäsenet muodostaa yhdistyksen alaisia, epäitsenäisiä jaostoja. Yhdistyksen hallitus valitsee jaoston perustajan ja hyväksyy jaoston säännöt. Jaoston säännöt eivät voi olla ristiriidassa yhdistyksen arvojen ja sääntöjen kanssa. Yhdistyksen sääntöjen puitteissa voi jaosto toimia omalla alueellaan ja järjestää toimintaa jäsenilleen yhdistyksen nimissä. Jaoston velvollisuus on viikon sisällä vuosikokouksestaan jättää yhdistyksen hallitukselle edellisen vuoden toimintakertomus. Ennen yhdistyksen tai sen hallituksen päätöstä jaostoa koskevassa asiassa tulee jaoston mielipidettä kysyä.
6 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen puheenjohtajalla on nimenkirjoitusoikeus yhdessä toisen hallituksen jäsenen kanssa, kaksi yhdessä.
7 § Tilikausi
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle tai toiminnantarkastajalle viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.
8 § Yhdistyksen kokoukset ja kokouskutsu
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa. Vuosikokouksessa päätetään tilinpäätöksen tai vuosilaskelman vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille, valitaan hallituksen jäsenet sekä toiminnantarkastaja tai tilintarkastaja. Lisäksi vuosikokouksessa vahvistetaan toimintasuunnitelma ja tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä yksi ääni ja jokaisella kunniajäsenellä yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut äänten enemmistö. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Mikäli varsinainen jäsen on estynyt osallistumaan kokoukseen mutta haluaa osallistua äänestykseen, voi hän ilmoittaa äänestyskantansa valtakirjalla puheenjohtajalle ennen kokouksen alkamista.
Yhdistyksen kokouskutsu on lähetettävä kaikille jäsenille heidän yhdistykselle ilmoittamaansa sähköpostiosoitteeseen viimeistään 14 päivää ennen kokousta. Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Hallituksen on annettava siitä lausuntonsa.
9 § Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus.
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan lausunto.
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
7. Valitaan hallitus, johon kuuluu 3-10 varsinaista jäsentä sekä 0-10 varajäsentä. Hallituksen jäsenten on oltava yhdistyksen jäseniä.
8. Valitaan tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja.
9. Valitaan muut mahdolliset luottamushenkilöt.
10. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet.
11. Päätetään kulu- ja matkakorvauksista yhdistyksen toimihenkilöille.
12. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
13. Kokouksen päättäminen.
10 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa perättäisessä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä ja kokousten välillä pitää kulua vähintään kolmekymmentä päivää. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.